Unohdin aivan, että kyllähän minua Märättäjäksikin usein kutsutaan. En ymmärrä miksi.
...
1197867.jpg
...

Nyt ajattelin kertoa teille sukulaisistani.
Aloitetaan Elvis-Ellu-Eemelistä (http://eemeliys.vuodatus.net). Se on semmonen vähän isompi valkee. Mua vähän vanhempi serkkupoika. Ei nyt niin valkee ollenkaan muhun verrattuna, mut vaalee kuiteskii. Se on sellanen vössykkä, möhkäle, aika rauhallinen kaveri. Se saa aina olla itestään ulkona ja siellä se tykkääkin olla suurimman osan ajasta. Mutkin välillä päästetään mukaan ja sillon vasta kivaa on. Joskin se Ellu ei aina tajua mun juttuja.
1197902.jpg

Elviksellä oli isoveli, Santtu, mutta se kuoli viime toukokuussa.(http://pikkurakki.vuodatus.net). Nyt vaan aina käydään kynttilöillä muistamassa sitä. Santtu oli kunnon jätkä. Se piti järjestyksen talossa, ja siltä mä opinkin kaiken maailman mörköjen haukkumisen eteisen ikkunassa. Santtu oli jo niin iso, ettei me sen kans niin leikitty, mut kyl se pikku hiljaa tottu muhun ja meistä tuli ihan hyvät kaveritkin. Oli se meillä ihan kotonakin yökylässä kerran.

Mut vitsit, kun tässä joku viikko sitten taas mentiin sinne toiseen kotiin, niin Elviksellä olikin mukana joku tosi rääpäle. Älytöntä miten niin pien voi joku ees olla. Mä eka hämmennyin tosi paljon, enkä mä tajunnu yhtään miks se meillä oli. Sitä paitsi se juos olohuoneen pöydän alahyllyllä! Eihän siellä saa juosta! Ei se kyllä tajuu yhtään mitään mistään.
No mut joka tapauksessa. Se rääpäle onkin mun uus serkku, Ellun pikkuveli. Dumleksi sitä kututaan, tiiättekö, se karkki! Se on samanrotunen kun mitä Santtu oli, cairnterrieri. No kun mä alkujärkytyksestä toivuin, niin olihan se ihan hyvä jätkä. Välillä vaan meni hermot, kun ne Elviksen kans ihan oikeen näkösesti tappeli ja muutenkin, sillä on energiaa ihan älyttömästi. (ja kun mulle on sanottu, et mulla on liikaa virtaa...) Mut välillä mäkin intouduin leikkimään sen kanssa, et kyl me hyvin toimeen tullaan. Dumdumillakin on oma blogi, niin voitte sieltä kattoo kuvia: http://dumdum.vuodatus.net

On mulla muitaki sukulaisia, mut mä kerron niistä joku toinen kerta lisää.